Tiistai moikat!
Täällä satelee lunta ja pakkanen paukkuu. Hyvin saa päälle laitella, kun ulos lähtee kävelemään. Löysinkin kivan uuden pipon Helsingin reissulta alesta. Pipo istui niin hyvin päähän, että se päätyi kassalle kotiutettavaksi.
Ihan kaikki pipot ei istu mielestäni tähän päähän ja silloin, kun hyvän löytää niin se on sitten siinä ja sitä ei jäädä miettimään. Ajatushan minulla oli aiemmin, että olisin ostanut pipon kaveriksi samalla kaulahuivin, mutta mitään kivaa ei tähän pipoon löytynyt, mutta pipo tuntui niin hyvältä ja lämpimältä, että kaulahuivin metsästys saisi sitten alkaa.
Niinpä sitten lähti ajatus, että jospa löytyisi samanväristä lankaa ja tekisi kaulahuivin itse. Löysin kuin löysinkin pipoon sopivan langan. Ihanan pehmoista beibi laama lankaa. Sävy oli juuri sopiva, mutta lanka oli aika ohkaista yksinään neulottavaksi, joten yhdistin siihen jo kotoa löytyvää lankaa, joka kävi kivasti tämän uuden langan kaveriksi. (mohairia/angoraa, vyöte kadonnut en muista kumpaa).
Neuloin aina oikein neuloksella koko huivin kaksin kertaisella langalla ja tulipahan helposti valmista, kun puikot olivat kokoa seitsämän. Valmiin kaulahuivin taitoin kaksinkerroin pituus suunnassa ja ompelin puolet yhteen. Tein päihin vielä valkoiset tupsut niinkuin pipossakin ja ihan olen tyytyväinen tuotokseen. Hyvin käyvät yhteen.
Tänään pääsivätkin aamupäivällä kävelylenkillä testiin ja hyvin lämmittivät molemmat.
Neulominen on kyllä niin mukavaa puuhaa. Ajatus on jo käynyt mielessä uudesta neulomisjutusta, mutta siitä sitten joskus, jos sen toteutan. Sillä välin sukkapuikot kilisevät vielä hetkisen.
Päivänjatkoja!
❤
